Kallioiden keskellä Koitelissa.
Luonnon kuvaaminen on mielestäni rajaton mahdollisuus. Voi valita itselleen sopivan aihealueen tai kuvata tilanteen mukaan mitä vaan luonnosta. Sitäpaitsi, harrastus sopii kaikenikäisille. Jos ei ole erillistä kameraa, kännyköissä on nykyisin jo usein laadukas kamera. Lapsillekin voisi opettaa luonnon kuvaamista sen ainaisen kaverien ja eri tilanteiden (usein luvatonta) kuvaamista vähentäen. Moni kun ei muista, ettei niitä kaverikuvia saa julkaista ilman lupaa! Itse ottamat kuvat luonnosta saa julkaista.
Minä kuvaan maisemia ja toisaalta kasveja, harvoin eläimiä. Yllä oleva kohde sattui aikanaan silmiini, kun Koitelin (Oulu) rannoilla kuljeskelin. Halusin tuon ikuistaa kuvaksi, sillä siinä oli minulle jotenkin hyvin paljon voimaa.
❓Kuvaatko sinä luontoa ja, jos kuvaat, onko joku aihealue vai yleensä luonto teemana❓
Minä kuvaan maisemia ja toisaalta kasveja, harvoin eläimiä. Yllä oleva kohde sattui aikanaan silmiini, kun Koitelin (Oulu) rannoilla kuljeskelin. Halusin tuon ikuistaa kuvaksi, sillä siinä oli minulle jotenkin hyvin paljon voimaa.
❓Kuvaatko sinä luontoa ja, jos kuvaat, onko joku aihealue vai yleensä luonto teemana❓
Oi, tuo Koiteli oli ihana paikka! Mutta täällä kotimaisemissa oon huomannut usein kuvaavani taivasta. Se on aina erilainen ja siinä on uskomattomat värit (joita on joskus tosi vaikea saada kuvaan niin vahvoina, kuin ne oikeasti ovat). Lisäksi kuvaan jokea ja peltolakeutta, joka on osa sielunmaisemaani.
VastaaPoistaAikanaan kävin monet kerrat Koitelia ihastelemassa. Nyt olen luopunut (terveyssyistä) autosta ja Koiteli on turhan hankalan matkan takana julkisilla.
PoistaMinullakin on monia taivaskuvia; erilaisia pilviä ja värejä.
On hienoa, kun löytää oman sielunmaisemansa. Se tuo latautumisen eri tavalla kuin muut paikat.