Edelläkävijöitä tarvitaan aina, jotta emme uraudu liikaa vanhaan tuttuun. Sivusto synonyymi.fi kertoo edelläkävijän olevan "tiennäyttäjä, edeltäjä, uranuurtaja, tienraivaaja, edelläkulkija, polunraivaaja, visionääri, tietäjä".
Usein edelläkävijään suhtaudutaan ihmetellen, väheksyen, jopa halveksien. Ajan myötä kuitenkin moni joutuu toteamaan, että kyse olikin hyvästä asiasta.
Muistan aikanaan, kun työtapaturman seurauksena ajauduin nettiin. Sen seurauksena aloin kehitellä palvelua, jossa nuori voisi anonyymina kysyä erilaisista asioista tai jutella reaaliaikaisesti chatissa turvallisen aikuisen kanssa. Kun kerroin ideastani silloiselle lääninhallituksen virkailijalle, hänen vastaus oli: "En kyllä ymmärrä tuon toteuttamistavasta mitään, mutta uskon siihen". Kun sitten vuosi myöhemmin kävin esittelemässä asiaa Opetusministeriössä, sain vastaukseksi olankohautuksia ja naurua. Perustimme kuitenkin yhdistyksen ja käynnistimme toiminnan, johon saimme viralliselta taholta tukeakin. Muutama vuosi myöhemmin kohtasin eräässä tilaisuudessa ministeriön herran. Hän tuli ja pyysi anteeksi aiempaa suhtautumistaan! Kertoi, ettei hän ollut ymmärtänyt asiasta mitään, mutta sittemminhän tästä tuli normaali nuorisotyön muoto. Jonkun piti olla se edelläkävijä, jonka tekemistä arvioitiin outona ja mahdottomana...
Toimimme asian parissa kymmenisen vuotta, mutta pienen yhdistyksen oli vaikea saada rahoitusta ja homma oli pakko lopettaa. Muut, isot yhdistykset, jatkavat nyt toimintaa isojen rahojen avulla.
Muistan aikanaan, kun työtapaturman seurauksena ajauduin nettiin. Sen seurauksena aloin kehitellä palvelua, jossa nuori voisi anonyymina kysyä erilaisista asioista tai jutella reaaliaikaisesti chatissa turvallisen aikuisen kanssa. Kun kerroin ideastani silloiselle lääninhallituksen virkailijalle, hänen vastaus oli: "En kyllä ymmärrä tuon toteuttamistavasta mitään, mutta uskon siihen". Kun sitten vuosi myöhemmin kävin esittelemässä asiaa Opetusministeriössä, sain vastaukseksi olankohautuksia ja naurua. Perustimme kuitenkin yhdistyksen ja käynnistimme toiminnan, johon saimme viralliselta taholta tukeakin. Muutama vuosi myöhemmin kohtasin eräässä tilaisuudessa ministeriön herran. Hän tuli ja pyysi anteeksi aiempaa suhtautumistaan! Kertoi, ettei hän ollut ymmärtänyt asiasta mitään, mutta sittemminhän tästä tuli normaali nuorisotyön muoto. Jonkun piti olla se edelläkävijä, jonka tekemistä arvioitiin outona ja mahdottomana...
Toimimme asian parissa kymmenisen vuotta, mutta pienen yhdistyksen oli vaikea saada rahoitusta ja homma oli pakko lopettaa. Muut, isot yhdistykset, jatkavat nyt toimintaa isojen rahojen avulla.
Kiva pieni heräte: edelläkävijyyteen liittyy se kimmoke, joka estää meitä kangistumasta vanhaan. Ihan tosi – vaikka meillä on hyvä tapamme, joskus on hyvä kysyä: mitä jos kokeilisin jotain uutta? Askel tuntemattomaan vaatii rohkeutta, mutta voi viedä mukanaan inspispiikkejä.
VastaaPoistaTää oivallus muistuttaa, että muutosta ei tarvitse pelätä – se voi olla myös tie parempaan. Ja hei, olla edellä ei tarkoita aina suuria tekoja: joskus riittää, että tekee jotain vähän eri tavalla kuin ennen. Se on jo askel uuteen suuntaan!
Yhteenvetona: kivasti kiteytetty – pieni muistutus olla joskus se, joka uskaltaa aloittaa. 😊
Tärkeä muistutus tuo, ettei edellä oleminen aina tarkoita jotain isoa uutta, vaan pienenkin jutun tekeminen toisin, on juuri sitä, edellä olemista.
PoistaOn myös hyvä muistaa se iloa, minkä voi kokea, kun se edellä käyminen onnistuu. 😎🍀