"Muistelmateos eli muistelmat on elämänkertoihin kuuluva kirjallisuudenlaji, jota edustavissa teoksissa kirjoittajat käsittelevät elämäänsä, aikalaisiaan tai oman aikansa tapahtumia." (Lähde Wikipedia)
Muistelmateokset voivat avata merkittävästi jonkun henkilön (yksityis)elämää tai vaikka mielipiteiden muutoksia vuosien varrelta.
Minä luen toisinaan muistelmia, mutta erittäin harvoin yhdenkään ns. julkkiksen muistelmia. Poikkeuksena ja vahvasti ajatuksia herättävänä tulee äkkiä mieleen Angela Merkelin teos. Hänhän vaali julkisuudessa ollessaan erittäin tarkasti oman yksityiselämänsä rajoja.
Sen sijaan en oikein ymmärrä, että keski-ikäiset, jopa nuoremmat julkaisevat kirjoja elämänkerta-otsikolla. Kirjan voi toki julkaista, mutta elämänkerrassa tulee olla laajalti elämää useilta vuosikymmeniltä, jotta se on elämänkerta. Tämä on tietenkin vain minun mielipide.
Muistelma voi olla varsinaisten kirjojen asemasta myös vaikkapa päiväkirja. Päiväkirjaanhan merkitään yleensä itselle merkityksellisiä asioita ja tapahtumia. Monen ihmisen päiväkirja on erinomainen muistelma! Niitä lukiessa tulee usein tunne, että toisen ihmisen voi tuntea vain osittain.
❓Miten sinä koet muistelmat❓
❓Miten sinä koet muistelmat❓
Ensimmäinen muistelmateos, jonka löysin mummolan vinttikomerosta, oli Ilmari Kiannon Vienan Karjala, Kalevalan kehto, Erämäänkäviän elämyksiä. Sen oli isä tuonut Rukajärveltä sodan aikana. Luin sen ja sen jälkeen lukemattoman määrän Karjalaa koskevia kirjoja.
VastaaPoistaPäiväkirjaa pidin jonkin aikaa ollessani avioliitossa ensimmäisen mieheni kanssa. Joku niistä on tallessa ja jonkun kirjasen revin ja poltin. Siskoni on pitänyt päiväkirjaa koko aikuisikänsä.
Anne Frankin päiväkirja on tullut tutuksi nuoruusiällä ja useaan kertaan luetuksi.
Muistelmat ja elämänkerrat tulevat jotenkin henkilökohtaisesti lähelle, "ihon alle" kuten useasti mainitaan. Vielä yksi luettu kirja tulee muistiini: Hannu Mäkelän Valo, kertomus rakkaudesta.
Kun mainitsit, Anne Frankin päiväkirja on myös minulla tullut luetuksi muutamaan kertaan. Aikanaan sain myös mahdollisuuden vierailla Anne Frank-museossa ja sen jälkeen kirja piti lukea vielä uudelleenkin.
Poista