Lauantaimakkaran nimi tullee siitä, että se oli halvempi versio juhlavammasta sunnuntaimakkarasta (lyoninmakkara). 1950-luvulla lauantai oli vapaa-ajan alku ja monille myös saunapäivä ja siksi haluttiin vähän parempaa makkaraa.
Lauantaimakkara oli aikanaan (ja on yhä monille) erinomainen eväsmakkara, mutta sitä voi käyttää monipuolisesti muutenkin. Esimerkkinä vaikkapa salaatit, makkaraburgerit, makkarakupit, makkarasiivut paistettuna ja tiedän joidenkin käyttävän sitä myös makkarakeitossa.
Minä muistan lapsuudesta voileivän, jossa ranskanleipäviipaleelle laitettiin siivu lauantaimakkaraa. Jos oikein hyvin kävi, sen kanssa sai kaakaota, useimmiten kuitenkin teetä.
❓Millaisia ajatuksia / muistoja lauantaimakkara sinussa herättää❓
Selkeytä näkemyksesi ennen päätösten tekoa.
Ei kyllä tuu valittua lauantaimakkaraa ikinä. Muksuna se oli ihan hyvää, varsinkin kun heinätöissä syötiin ulkona äidin tekemiä eväsleipiä. Ja kun ei sitä (tai teemakkaraa) saanut kuin silloin tällöin. Se ei todellakaan ollut mitään jokapäiväistä, niin kuin nykyään pitää aina olla jotain leivän päällä.
VastaaPoistaOnko tämä, että aina on kaikkea erilaista saatavilla, myös yksi syy siihen, että esim. (maksuton!!!) kouluruoka ei nykyisin kelpaa ollenkaan kaikille? Lauantai- tai teemakkara oli kova juttu aikanaan. Ei olis tullu mieleenkään, että moista herkkua sais joka päivä.
Poista