Tyynen tupa, tervetuloa!🏡

 

Virtuaalinen ilotulitus, ole hyvä!  

 Vain vähän on tätä vuotta jäljellä ja kohta vuosilukunamme on jo 2026. "Uusivuosi on juhla, jolla juhlistetaan vuoden vaihtumista, kun vanhan vuoden viimeinen päivä eli uudenvuodenaatto vaihtuu uuden vuoden ensimmäiseksi päiväksi eli uudenvuodenpäiväksi. Uuttavuotta juhlitaan ympäri maailmaa eri tavoin esimerkiksi ilotulituksilla." (Wikipedia) Minä en ole koskaan ostanut (tai sytyttänyt) ilotulitusraketteja. On ne hienonnäköisiä katsella, mutta... En ole koskaan oikein ymmärtänyt sitä suurta rahan määrää, joka minuuteissa menee taivaalle. En unohda erään (nyt jo edesmenneen) vanhuksen sanoja: "Ilotulitus tuo ikuisesti mieleen sodan ja sen pelon, osuuko ammus."  Monelle vanhalle ihmiselle asia on yhä pelottava. Lisäksi minua surettaa ne monet eläimet - erityisesti koirat - jotka ovat paniikissa räiskeen aikana. Moni perhe pakeneekin kauas vain tuon pelon ja paniikin takia. Eikä voi unohtaa vuosittain tulevia silmävammoja väärin hoidetussa ilotulituksessa. Uudenvuode...

 On aika uuden... Pieni Viestinen-lehti tuo sinulle hetkeksi katsottavaa ja -toivottavasti herättää myös jotain ajatuksia. jk. Klikkaa kuvan alakulmasta päästäksesi eteen- tai taaksepäin. 

    Keitin muutaman pienen perunan ja muusasin niitä. Lisäsin valmiita, kypsiä broilerinpalasia ja mausteita sekä hiukan voita. Seuraksi omena-punajuuri salaattia ja omenahilloa. Kurkkusalaattiakin yritin, mutta en saanut purkkia auki.  Menee se nälkä näinkin.

     Vuosi lähestyy loppuaan. On loppukirin aika. Vielä ehtii tehdä tarpeelliset suuretkin muutokset - kun niin tahtoo. Siinä tehdessä on hyvä muistaa, että muutoksia voi tehdä myös osissa, jos aika isoon muutokseen ei muuten riitä. 🌸 Minun yksi muutos on tänne Tuvalle tulleet ja tuleva muutos.  Kun olen kolme vuotta näissä yhteyksissä jakanut päivän teeman päivittäin, tulevana vuonna tulee päivän ruokateema ja se tavallinen satunnaisesti. Ruokateema voi sitten olla ruokaa, leivonnaista, juomaa tai joskus karkkiakin. 👉  Toivon sinulle antoisia loppukirin hetkiä! Se, mitä ihmiset sanovat kertovat heistä — ei sinusta.

    Vuoden viimeiset päivät ovat käsillä. Monille iskee paniikki, kun vielä on niin paljon tekemättä. Tekemättä asioita, joita oli päättyvälle vuodelle suunnitellut. Aika kuluu, emmekä me voi sille yhtikäs mitään.  Nyt kannattaa tehdä vain se, mikä on oikeasti pakollista ja antaa muun odottaa parempaa aikaa.  Sen sijaan nyt on hyvä hetki tehdä oman elämän inventaariota päättymässä olevan vuoden osalta. Mikä onnistui ja mikä meni pieleen? Voinko asioille tehdä vielä jotain? Jos voi, tee, jos ei voi, nollaa asia mielestäsi viemästä energiaasi!  On oman terveyden kannalta viisasta poistaa tarpeettomat energiasyöpöt... Kun sanat loppuvat, alkaa ymmärrys.

     Ihmiset ovat aika nopeita antamaan palautetta itselleen, kun joku asia menee pieleen. Kun onnistutaan, palautetta ei anneta.  Jokaisella (vai?) on kai ainakin joskus asia tai tehtävä, joka tulisi hoitaa, mutta sitä siirtää ja siirtää ja siirtää kunnes se vaan on pakko tehdä. Usein asian / tehtävän tultua hoidettua huomataan, että ei se niin hirveää / hirveän vaikeaa ollutkaan. Mitä silloin teemme? Useimmat ei mitään. Mitä, jos antaisit itsellesi(kin) positiivista palautetta?   On nimittäin aika jännä huomata, miten sellainen pienikin asia voi vaikuttaa. Kun joku hankalaksi kokemasi asia / tehtävä on tehty, anna itsellesi ääneen palaute, esim. "hyvä minä" tms.  Kokeile! Saatat yllättyä vaikutuksesta. Muista kuitenkin, että vaikutusta on vain, jos oikeasti tarkoitat sanojasi...

   Moni kertoo, ettei kännykkä ole nykyisin puhelin, koska ei sillä juurikaan soiteta tavallisia puheluja. Kännykällä lähetetään viestejä ties millä sovelluksella ja, jos soitetaan, useimmiten soitetaan videopuheluja. Mutta, jos toisella onkin vain se tavallinen peruspuhelin, eipä juuri soitettalaan. Tänään on oikea hetki korjata tilanne ja soittaa se tavallinen puhelu ystävälle. Voisi ainakin kysyä, miten päättymässä oleva vuosi on mennyt ja / tai mitä odottaa tulevalta vuodelta. Älä aloita omilla asioillasi, vaan kysy ja kuuntele toista! Puhelu on - tai sen tulisi olla - vuorovaikutusta. Ainainen aikominen jättää asiat puolitiehen.

    Viikon virtuaalisen ruusun nr 600 saat juuri sinä , joka tätä luet. Ruusu tulee kiitoksena päättymässä olevasta vuodesta ja tuomaan ilonpisaroita tulevaan vuoteen.

   Tänään on hyvä hetki noudattaa päivän teemaa ja leikata paperisia lumihiutaleita. Ainakin Etelä-Suomessa lumi on yhä vasta (ehkä?) tulossa, joten ikkunaan vaan paperiset lumihiutaleet.  Vaikka sitten tulevan vuodenvaihteen kunniaksi. Jokien virta muistuttaa: elämä liikkuu eteenpäin, vaikka emme aina näe suuntaa.

   Nillittäjiä tuntuu riittävän. Aina. Nillittäminen on ainaista valittamista, usein pikkuasioista.  Tunnen muutaman ihmisen, joiden ei kuule sanovan oikein mistään (muusta kuin itsestään) mitään positiivista. Sen sijaan kaikessa, kaikissa ja kaikkialla on aihetta nillittämiseen. Minulla on tunne, että nillittäjien oman elämän pitää olla todella surkeaa, kun kaikessa näkee vain negatiivisen puolen. Tällaiset ihmiset olen tietoisesti poistanut kavereistani, sillä moiseen energiantuhlaukseen en halua ryhtyä. Nyt on aika rauhoittua. Tee se omalla tavallasi.

   Jokaiselle tekee hyvää välillä rauhoittua kiireen keskellä.  Kukaan ei kysy kuinka kauan siihen  meni, vaan kuka sen teki.

Turku julistaa joulurauhan. Joulurauhan julistus on nähtävissä myös netin kautta: https://areena.yle.fi/1-76568729?utm_medium=social&utm_campaign=areena-web-share&utm_source=copy-link-share Tietoa joulurauhasta löydät:   https://www.joulukaupunkiturku.fi/fi/joulurauha/

Joulu on enkelten siipien havinaa, aikaa ilon, juhlaa valon ja ihmisyyden, lämpöä sydänten.

 

-Klikkaa nuolta oikeassa alakulmassa...- Tulen loimu hiljaa hengittää, tähtitaivas mieltä keventää. Kuppi kädessä, hetki vain tässä — rauha asettuu sydämeen.     Rauhaisaa joulua ihan kaikille✨

    Tämä päivä on jouluelokuvien maratonkatselupäivä.  Minä kyllä rohkenen epäillä, että aika monessa kodissa tämä maraton tapahtuu joulupäivänä tai Tapaninpäivänä. Nyt vielä monella on niin "kiire". ❓Mitähän sinun joululeffamaraton mahtaisi sisältää❓ Pidä puolesi. Kukaan ei tee sitä puolestasi.

  Ei se ollut vitsi, vaikka niin luulin!  IS julkaisi reaaliajassa katsottavan uutisen otsikolla "Helsingissä sataa lunta". 😂  Eihän sitä lunta ole tänä talvena täällä Etelä-Suomessa juurikaan näkynyt, mutta että se on jo uutinen... 🤣 Kävin äsken kurkkaamassa uutista ja nyt ei enää ole videota, mutta on kuva sateesta ja uutiseen liittyvä äänite. Ehkä tämä olikin tarkoitettu tuomaan pientä piristystä kaiken joulutohinan keskelle,

     Mitä hittoa nyt, Matkahuolto!?  Tuli ilmoitus paketista. (Kyllä, odotan pakettia) Paketti tulee noutaa jostain hornan kuusesta = en edes tiedä, missä moinen paikka on. Mutta, se ei ole se harmistuksen syy.  Pakettia ei saa noudettua millään saadulla koodilla, vaan ensin pitäisi asentaa Matkahuollon sovellus, sitten mennä sinne jonnekin ja laittaa bluetooth päälle ja sijainti päälle. Sitten tulee se tarvittava koodi. Mikä hiton järki tässä on? En lataa mitään sovellusta, jota en muuten tarvitse. En laita sijaintia tai bluetoothia päälle.  Ja, ennen kaikkea: onko lainkaan tullut mieleenne, että kaikilla ei ole koko älykännykkää, johon ladata tai laittaa sijaintitietoa tms.  Ja sitten lisää: Puhelinnumeroa ei löydy sivuiltanne ja tiedustelusta saa numeron. Numeron, johon vastaa automaatti. Automaatti, joka kertoo, että lataa sovellus jne.  Jos sieltä joku vastaisi, hinta on 1,98€/minuutti+puhelinmaksu. Odotus maksaa sen matkapuhelinmaksun. Ja od...

Niinhän se on, että ihminen voi oppia todella monenlaisia asioita. Joillekin oppiminen on helppoa, jotkut joutuvat näkemään enemmän vaivaa oppiakseen. Minusta olennaista on se, että muistamme, että jokaisella on joku / joitain kykyjä. Ihan jokaisella!  Ja toisaalta, kukaan ei osaa kaikkea. Ihanaa on vielä sekin, että erilaisia kykyjään voi hyödyntää ikään katsomatta; niin lapsena kuin vielä iäkkäänäkin Joskus tarvitaan vähän rohkaisua, mutta siitä se lähtee... Mieti, mitä asioita on meneillään, ole lempeä itsellesi – vaikeuksissakin.

   Otsikolla voidaan vaikuttaa yllättävänkin paljon ihmisten mielipiteisiin. Oikein hyvä esimerkki on taas Iltalehden uutisointi: " Uusi tieto eläkeläisten tuloista: Jopa 195 euroa kuussa enemmän. "  Mitä tämä otsikko tuokaan mieleen? Ainakin niille, joiden mielestä eläkkeistä voi leikata melkoisesti, tämä uutinen on mannaa. Jospa sitten kuitenkin tarkastellaan asiaa vähän pidemmälle. Muutos on tapahtunut vuosien 2010-2023 välisenä aikana ja koskee eläkkeellä työtä tekevien tuloja! Siis korotusta on tullut 13 vuoden aikana tuo. Ihan vaan vertailun vuoksi palkkojen mediaani vuonna 2010 oli 23 480€ ja vuonna 2023 puolestaan 33 737€ eli nousua 10 275€, joka tarkoittaa n. 855€/kk.  Tuossa on melkoinen ero, joka kannattaa huomioida mielipiteitä luodessa.

    Asioilla on aina monta puolta. Paljon siis riippuu siitä, millaisen ajattelutavan otamme käyttöön. Tämäkin päivä on hyvä esimerkki asiassa:  Yksi päivän teemoista on "Ensimmäinen talvipäivä".  Kun Etelä-Suomessa katsoo ikkunasta ulos, ei kyllä ole ollenkaan talvista. Lumesta, joka kuitenkin on olennainen osa Suomen talvea, ei ole havaintoa. Normaalisti talvella plussakelit ovat poikkeuksia, nyt lämpömittari pysyy uskollisesti plussalla.  Aurinkoinen talvipäivä - vaikka vain lyhyen aikaa päivässä - on tavallista yleensä. Nyt aurinkoisia päiviä on joulukuussa ollut äkkiaajateltuna yksi.  Nämä ja moni muu asia on yleisen harmituksen aiheena.    Mutta, jos ajatellaankin niin, että lumettomuus ja plussakelit voivat olla helpotus liikenteen kannalta. Auringonpuute taas tekee sen, ettei ainakaan auringon häikäisyn aiheuttamia ongelmia tule. Ei noiden mukaan kuitenkaan kannata aatella, että minäkään kykenisin aina ajattelemaan valoisaa puolta asioista...

   Ihan vaan selvennyksenä, ettei tämä kuva liity mitenkään somessa riehuvaan silmienvenyttelyyn! Ihan on vaan kyse harmistuksesta ja päänsärystä! Syy tähän löytyy lakivalmistelusta, joka on minusta käsittämätön:  Oikeusministeriössä on hallituspuolueiden erityisavustajien suosituksesta valmisteltu esitystä, jonka mukaan syyttäjän aiheettomasti syyttämän henkilön saama korvaus asiasta ollaan puolittamassa. Siis että ihminen todetaan syyttömäksi ja hänen syyttömyyden todistamiseksi maksamansa kulujen puolet jäisivät hänen itse maksettavaksi. Eli, syytön saisi rahallisen rangaistuksen siitä, että on joutunut syyttömänä syytetyksi! Perusteluna asialle sanotaan säästäminen (mikäs muu nykyisin?!).  Miten vaan lain edessä syyttömäksi todetulle kuuluvat korvaukset voitaisiin puolittaa säästösyyllä? En voi käsittää, että jonkun mieleen edes tulee ajatusta, että perusteetta syytetylle aiheutuneet kulut eivät kuuluisi korvattaviksi täysimääräisinä.  Syyttömälle ei saa aih...

Ihmisyhteisvastuu tarkoittaa yleisellä tasolla yhteistä vastuuta ja välittämistä jossa ihmiset tukevat toisiaan vaikeissa tilanteissa. Tämä teema on erityisen ajankohtainen nyt, kun kaikkialla valmistaudutaan mahdollisuuksien mukaan jouluun.  Totuus on, että pienikin apu voi olla toiselle todella suuri asia!  Jos on taloudelliset mahdollisuudet auttaa jotakuta, se on tärkeä panostus, mutta aina ei rahaa ole. Silloin voi osoittaa välittämistään teoilla ja siinä on rajattomat mahdollisuudet. Jokainen voi, kun tahtoa riittää . Rypyt ovat elämän runoutta iholla.

Viikon virtuaalisen ruusun nr 599 saavat  Satakunnan pelastuskoiraryhmään kuuluvat Katja Naskali, Marko Kuusikoski, Hanna Vuorinen ja Mikko Linnainsaari. Ryhmä valittiin vuoden vapaaehtoiseksi pelastajaksi.

    Niin se vaan on, ettei koskaan voi tietää asioiden merkitystä.  Kävin eilen kaupassa. Siellä hedelmiä kerätessäni huomasin vierellä iäkkään mummon, joka yritti vapisevin käsin saada muovipussia auki. Kysyin, josko voin olla avuksi. Hän ojensi pussin minulle ja sanoi: "Olet minun jouluenkeli". Avasin pussin ja olin kyllä häkeltynyt moisesta toteamuksesta. Hän katsoi silmät loistaen niin, että en sitä koskaan unohda. Pieni teko, iso merkitys. 💖

   Karkkivalikoimat ovat kaupoissa minusta käsittämättömän suuret. On kyllä jokaiselle jotakin.  Erilaiset kovat karkit ovat oma lukunsa. Toiset tykkää, toiset ei. Minä en. En ole tykännyt kovista karkeista (tosin en myöskään esim. marmelaadista) edes lapsena.  Minulla on tuttu, joka nauttii usein kovia karkkeja, eikä siinä olisi mitään, mutta... Hänen tapansa on pureskella ne kovat karkit samantien. Se kuulostaa minusta kamalalta.  No, jokainen tavallaan. Hiljaisuudessa kuulee sen, mitä melu peittää alleen.

   Ihan pakosta alkoi naurattaa tuo kuva (Pinterestistä). 😂  Niin usein kuulee nuoremman väen sanovan, etteivät iäkkäämmät osaa / ymmärrä mitään netistä. Osan kohdalla se toki on tottakin, osan kohdalla ei. Samaan aikaan kuitenkin voisi mainita nuoremmille, mitä kaikkea iäkkäämmät osaavat, mutta nuoremmat eivät. 😉 Onneksi meidän ei tarvitse itse osata kaikkea; joku osaa jotain ja joku toinen jotain muuta. Yhteispelillä sitten selvitään kaikenmoisesta.

      Aika monella meistä on tuttuja, osalla sukulaisiakin, jotka ovat lähteneet kuka mistäkin syystä siirtolaisiksi. Siirtolaisuus tarkoittaa väestön muuttoa ja siirtymistä vieraaseen maahan vapaaehtoisesti, esimerkiksi työn, koulutuksen tai parempien elinolosuhteiden perässä. Siirtolaisuus sisältää niin maastamuuton kuin maahanmuutonkin.  Suomesta on vuosisatojen aikana muutettu paljon mm. Ruotsiin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan. Virallisten tilastojen mukaan 198 827 Suomen kansalaista oli lähtenyt vuosina 1893–1907 siirtolaisina Yhdysvaltoihin ym. Suurin muuttoryntäys Ruotsiin Suomesta tapahtui 1960-luvulla, jolloin työn ja paremman elintason toivossa Suomesta tehtiin noin 198 000 muuttoa (vuodet 1961–1970). (Lähde: Wikipedia) Ottamatta millään tavalla kantaa nyt niin ajankohtaisena riehuvaan maahanmuuttaja-keskusteluun, toivon kuitenkin muistettavan nuo yläpuolella mainitut luvut. Eli, kyllä Suomestakin on paljon lähdetty muualle ja juuri p...

   Varsinkin nyt näin joulun alla ihmisillä tuntuu olevan aivan hirmuinen kiire. Minne? Eikö voitaisi uskoa, että joulu tulee kyllä vähän vähemmälläkin? Tai sitten tehtäisiin valmisteluja enemmän yhdessä. Nyt korostuu entisestään se, miten usein olemme kenties samassa paikassa, mutta emme ole ollenkaan läsnä. Ei läsnäoloksi riitä fyysinen olo samassa paikassa, vaan siihen tarvitaan myös ajatusten läsnäolo. Jos räplää puhelintaan, on läsnä niille ihmisille tai asioille, joita siellä puhelimessa on kohdattavana, ei niille, joiden kanssa ollaan samassa paikassa.  Minä olen useamman kerran kävellyt pois yhteisestä tilaisuudesta jossa moni on paikalla, mutta ei läsnä. Minä koen, että monen ihmisen pahoinvoinnin yksi syy on juuri tuo; läsnäolon puute.  ❓Mitä sinä tästä tuumaat❓ Ole lempeä itsellesi – olet ainoa, jonka kanssa elät koko elämäsi .