Kirjoilla on yhä monen elämässä iso merkitys. On ollut mielenkiintoista jutella ihmisten kanssa kirjoista ja lukemisesta nyt, kun kirjoja on saatavilla eri muodoissa. Perinteillä kirjoilla on oma vankka kannattajakuntansa. E-kirjat ovat helppoja ottaa mukaan melkein minne vaan. Äänikirjat taas tuovat erilaisia mahdollisuuksia silloin, kun lukeminen on syystä tai toisesta hankalaa.
Perinteinen kirja tuntuu erilaiselta lukiessakin, sanoo moni. Minulla on perinteisiä kirjoja ja ihan normaali kirjahyllykin. Eniten sieltä löytyy aforismikirjoja, erilaisia opaskirjoja ja muutama matkailuun liittyvä kirja. Varsinaisia romaaneja ei kyllä löydy.
E-kirjoja luin aiemmin reissujen aikana. Kun tabletti oli muutenkin mukana, olivat myös kirjat.
Nykyisin suosin äänikirjoja. Niissä sama e-kirjojen helppous, mutta silmät eivät rasitu. Kuuntelen lähes aina kuulokkeilla, niin eivät naapuritkaan häiriinny, vaikka yön hiljaisina tunteina kuuntelen. Nyt on menossa sarja 'Huippuvuorten yöt'. Kerron enemmän, kun sarja on kokonaan kuunneltu. Äänikirjoissa on yksi hankala ongelma: jos lukijan ääni tai puhetapa (painotukset yms.) eivät tunnu sopivan kirjaan, kuuntelu on hankalaa. On minulla pari kirjaa jäänyt keskenkin, kun ääni on vaan ollut liikaa ristiriidassa kirjan tekstin kanssa.
Millainen kirjapäivä voisi olla? Kokoonnutaan yhteen juttelemaan kirjoista / mennään kirjastoon / luetaan ääneen jotain kirjaa jne.
❓Luetko sinä ja, jos luet, millaisia kirjoja❓
Minulla on ollut huono näkö koko ikäni. Nuorena jaksoin lukea koulukirjoja ja muutakin suurennuslasin avulla, jopa Dostojevskin paksut teokset menivät, mutta hitaasti. Joskus 1980-luvulla sain oikeuden lainata kirjoja Suomen näkövammaisten kirjastosta. Silloin ne tulivat isoina paketteina postitse. Nyt niitä voi ladata netin kautta ja tallettaa puhelimelle tai pienelle mp3-soittimelle ja kuunnella vaikka aamulenkin aikana. Äänikirjat ovat iso asia minulle, kanava Suomeen, josta olen ollut poissa jo pitkään. Rakastan suomen kieltä. Kuuntelen enimmäkseen suomalaista kirjallisuutta suomeksi. Risto Isomäki on yksi suosikeistani ja olen juuri bloggaamasta hänestä.
VastaaPoistaMinua kiinnostaa lukea ihmisten elämästä, elämäkertoja. Myös yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat, erityisesti nuo Isomäen isot, globaalit teemat. Toki yritän myös laajentaa näkökulmaa, jopa Sara Siepistä kertovan kirjan kuuntelin, vaikka se edustaa ihan eri maailmaa kuin minun.
Tässä on mielestäni yksi netin hyviä puolia; äänikirjat. Ne mahdollistavat niin monelle pääsyn kirjojen maailmaan.
VastaaPoistaMinä kuuntelen monen eri maan kirjailijoiden kirjoja; useimmiten elämänkertoja, mutta myös muuta. Julkkisjutut ovat minulla todella harvinainen poikkeus.
Yksi ongelma kirjojen kanssa minulla on: on niin vaikea jättää kirja kesken jatkaakseen seuraavana päivänä. Siksi tuleekin usein valittua kirjoja, joiden kesto on alle 6h.
Antoisia lukuelämyksiä sinne jonnekin.
Olen oppinut lukemaan 4-vuotiaana ja 6-vuotiaana sain oman kirjastokortin. Sitä ennen olin käynyt jo veljen kanssa kirjastossa, mikä oli - ja on edelleen - minulle ovi miljooniin maailmoihin. Aina on jokin kirja kesken. Ja nimenomaan se painettu versio. En pitänyt e-kirjoista, äänikirjoja en ole edes harkinnut. Aina on jokin kirja kesken. Tällä hetkellä Kati Roudan Vihanpitäjät. Kiitos heille, joille on suotu lahja tarinoiden kerrontaan ja jotka antavat sen lahjansa meidän luettavaksemme/kuunneltavaksemme. Kirjat on 🧡
VastaaPoistaOlen niin samaa mieltä tuosta kiitoksestasi! Kirjat ovat avain moneen maailmaan, ilontuojia, lohduttajiakin. Monesti olen ajatellut, että olisi ollut todella kamalaa ilman kirjoja ne kaikki kuukaudet, jotka olen eloni aikana sairaalassa ollut.
VastaaPoista