Tyynen tuvan lehtipiste, tervetuloa! 🏡

   Kun ollaan alakouluiässä, halutaan olla jo teinejä. Kun ollaan teinejä, halutaan olla täysi-ikäisiä. Kun ollaan täysi-ikäisiä, halutaan olla jonkin muun ikäisiä. Kun ollaan vanhoja, halutaan olla nuorempia. Nämä ovat aika monen kohdalla totta, vaikka toki on monenlaisia poikkeuksiakin. Tämän päivän teema on ' Olet sen ikäinen kuin miltä tuntuu' . Netissä on monenlaisia "testejä" (lainausmerkeissä, koska ne eivät ole virallisia). On myös testejä, joilla voi tutkailla, minkä ikäiseksi sinut testin mukaan koetaan. Varsinkin iäkkäämmät ihmiset tuntevat usein itsensä nuoremmiksi. Moni sanoo tuntevansa itsensä "iättömäksi". Se kuulemma tarkoittaa, että ihminen kyllä tietää ja tiedostaa oikean ikänsä, mutta kokee ajoittain olevan aivan muun ikäinen. Sama tunne tulee (ainakin minulla) usein, kun olen eri ikäisten seurassa. Joiltain osin tiedostaa, että on niitä elonvuosia takana jo vähän enemmänkin, mutta kun se ajatusmaailma ja kiinnostuksen kohteet ovat jotain ...

    Viikon virtuaalisen ruusun saa Saga Vanninen , joka voitti naisten 5-ottelun Euroopan mestaruuden uudella Suomen ennätyksellä 4 922. 🥇 5-ottelu ei ole Suomessa niitä seuratuimpia ja monen mielessä arvostetuimpia lajeja, mutta se vaatii urheilijalta merkittävää monipuolisuutta ja kestävyyttä. Toivottavasti lajin suosio tämän voiton myötä kasvaa suomalaisten keskuudessa.

Muisto kansainvälisenä muistojen päivänä.  Muisto on mieleen jäänyt tapahtuma tai asia menneisyydestä. Lapsuuden kesistä on monelle jäänyt ihania muistoja. Usein muistoihin liittyy myös valokuvia tai jokin esine. Monilla ihmisillä on kotonaan joko näkyvissä tai muiden katseilta piilossa muistoja erilaisista hetkistä tai ihmisistä. Minulla on monenlaisia pieniä muistoesineitä, joista monet ovat myös esillä. Niiden katsominen tuo mieleen ihmisen tai tilanteen jossain vaiheessa elämääni. Kuvassa 25vuotta sitten Hawaiilta saamani lei-kukkaseppel e. Se on toki tekokukista (*), mutta siihen liittyy merkittävä muisto: Olin serkkuni kanssa Hawaiilla. Kiersimme päivän juhla-alueen erilaisissa kohteissa saaden monipuolisen tuntuman Hawaiin eri saarten tyyleihin ym. Alkuillasta oli sitten luau-päivällisen aika . Saapuessamme ruokailualueelle, saimme kaulaamme tuollaiset lei-kukkaseppeleet. Luau-päivällisen alussa koimme rituaalin, jossa miehet kaivoivat esiin ja sitten kantoivat tarjoilupö...

   Sitä on oikein tutkittu, mikä tekee ihmisten päivästä hyvän. Esillä on monenlaisia asioita, mutta merkittäväksi nousevat niin sosiaalinen kanssakäyminen yleensä kuin ystävien kanssa vietetty aika. Tällaista mm. noista selvisi : "Tulokset osoittivat, että yli 30 minuutin sosiaalinen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa lisäsi merkittävästi päivän laatua, mutta hyöty tasaantui kahden tunnin jälkeen. Ystävien kanssa vietetyllä ajalla sen sijaan on ”lähes rajaton positiivinen vaikutus”, sillä sen hyödyt pysyivät melko suurina 5–6 tuntiin saakka." Tästä voisi ajatella, jotta sosiaalisen kanssakäymisen ja ajan määrään ystävien kanssa tulisi kiinnittää huomiota. Tästä sitten tuleekin eteen tieto, jotta yksinäisyyden sanotaan olevan nykyisin suurempi ongelma kuin sydän- ja verisuonitaudit. Miten sitten hyvän päivän merkittävä osio ja yksinäisyyden poisto saadaan kohtaamaan positiivisella tavalla?

   Ei metsän aina tarvitsisi olla suuri. Tiiviisti rakennettuihin kaupunkeihin voisi toteuttaa japanilaisen mallin mukaan mikrometsiä. Mikrometsän koko voi olla mitä vain 30 neliömetristä hehtaariin. Mikrometsän etuihin puistoihin verrattuna kuuluu mm. alkuvuosien jälkeen huolettomuus. Ei ole nurmikonleikkuuta tms. toimenpiteitä hoidettavana. "Mikrometsät tarjoavat suojaa helteiltä, auttavat hulevesien hallinnassa, parantavat ilmanlaatua ja sitovat hiiltä. Lisäksi ne ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta kaupungin sisällä sekä tarjoavat asukkaille virkistystä ja viihtyisyyttä", toteaa kaupunginvaltuutettu Lumme Turusta. Mikrometsät toisivat lähellä olevia virkistymiskokemuksia metsässä liikkumisesta. 💚Muistetaanpa selvitykset luonnossa liikkumisen hyödyistä : "Luontoliikunnan on tutkitusti todettu alentavan verenpainetta, laskevan stressihormoni kortisolin pitoisuuksia, alentavan sykettä ja lihasten jännittyneisyyttä sekä tehostavan immuunipuolustusjärjestelmää. Jo ly...

   Elina Pulli: Mieletön mummofulness Kirja herättää monenlaisia ajatuksia, sillä kyse ei tietenkään (nimestä päätellen) ole mikään mummoylistys, vaan reipas kirja nykymummojen elämästä kaikkineen. Merkittävä asia on myös lasten ja sukulaisten asenteet mummoihin ja toisaalta sukulaisuussuhteiden selviäminen. Kirja on kuunneltuna vain n. 6:n tunnin koetus. Voit lukea lisää: https://www.storytel.com/fi/books/mieletön-mummofulness-7011178

   Viikonloppuna ja maanantaina kehuttiin niin laajasti, miten tiistain tärkeä puhelu vie kansat tulitaukoon ja rauhanneuvottelut alkavat pian. Kerrottiin, että ollaan lähempänä rauhaa kuin koskaan. Tuli tiistai ja Se Kuuluisa Puhelu. Puhelu, jossa sovittiin osittaisesta tulitauosta koskien energialaitoksia ja infrastruktuuria. Muutamaa tuntia puhelun jälkeen sitten jo paukkui kohteissa, joihin ei pitänyt sodan kohdistua... No, olihan siinä puhelussa keskusteltu muustakin. Ainakin siitä, jotta jos vaikka nämä isot jääkiekko-organisaatiot (NHL ja KHL) pelaisivat toisiaan vastaan. Tärkeä asia sitten vissiin sekin. Minusta tuosta tuli mahalasku. Kun annetaan ihmisten uskoa suuriin saavutuksiin, joiden tulo jo alkujaan oli hyvin epävarmaa, ja sitten mikään ei etene ennakkoon kerrotulla tavalla, se on mahalasku. Ilmankos mahalaskun tehnyt taho on ollut, vastoin tapojaan, varsin hiljaa...

   Olen tässä kuunnellut yhtä kirjaa ja oppinut uuden sanan, ' mummokämmi' . Oli ihan pakko se tuoda tännekin, kun sana niin kolahti. Jaa että mitä se tarkoittaa. Mummokämmi tarkoittaa, jotta mummot mokailevat erilaisissa asioissa, unohtelevat asioita yms. Tuli siinä mieleen tuo eilinen ' Kunnon moka '. Vaikka erilaiset mokaamiset harmittavatkin välillä ärsyttäviä, myöhemmin monet niistä naurattavat. Välillä vaan on vähän vaikea hyväksyä olevansa vanha, jonka elämään tulee myös niitä mummokämmejä. No, ei oteta kaikkea niin vakavasti, ei edes mummokämmejä. 😉

 Kun mokaa, mokaa sitten kunnolla. Kai tätä voi selitellä (juu, seliseli) muka vanhuudella... Menin kauppaan tuon taksin avulla. Kaupan pihassa välähti, jotta olen todella lahopää, sillä olen unohtanut laukkuni kotiin. Ei sillä muuten väliä olisi, mutta kun siinä laukussa oli niin puhelin kuin lompakkokin. 😒 Sitten vaan taksilla kotiin hakemaan laukkua. Taksi oli sopinut keskuksen kanssa, että hän vie minut kotiin ja toinen taksi tulee tekemään keikan uudelleen (ekalla taksilla oli sovittu kyyti tuolle "jatkoajalle"). Jostain syystä se tieto, että pitää tulla toinen taksi uudelle keikalle, ei menny perille (kun taksini asiasta soitti -ja minä kuulin sen-, hän sanoi useampaan kertaan, ettei voi ajaa toista keikkaa, vaan tarvitaan toinen!). Minä sitten ootin ja ootin pihassani sitä toista autoa, jota ei tullut. Soitin taksikeskukseen, jossa todettiin, että oli hyvä, kun soitin, sillä taksikeskus oli lukinnut aiemman tilaukseni samalle kuskille (joka oli jo jossain ihan muualla...

   Pieni muisto lapsuudestani Kun olin pieni, olin paljon Mummini luona. Eräänä syntymäpäivänäni sitten sain polkupyörän. Se oli vanha aikuisten pyörä, jonka Pappa oli maalannut valkoiseksi. Olin kovasti innoissani pyörästä. Harjoittelin vähän ajamista siinä pihalla, kunnes päätin, että on aika ajaa alas jyrkkää mäkeä, joka pihasta lähti alas pellolle. Vauhtia vaan ja menoksi! No, ei siinä kaikki asiat tulleet mieleen; kuten esimerkiksi se, miten polkupyörä pysäytetään. Mäen alla oli iso ruusupuska ja siihenhän minä sitten ajoin täydellä vauhdilla. Hupsista. Oli sitten ruusunpiikkejä siellä ja täällä, mutta suurin huoleni oli, että olihan pyörä kunnossa. Olihan se. Seuraavaksi selvitin, miten se pysäyttäminen tapahtuu ja sitä piti harjoitella moneen kertaan ennen kuin sain luvan uudelleen ajaa itsekseni. Pitäisikö sanoa: "Oppia ikä kaikki"...

   Olin tänään virkistäytymässä Turun konserttitalolla. Siellä oli Kyösti Mäkimattilan ja Leif Lindemanin Toiveiskelmät2. konsertti. Paljon vanhaa musiikkia ja nimenomaan fiilistelymusiikkia. Kuulemma sellaista oli suurin osa heidän saamista toiveistaan. No, tuli irrottauduttua arjesta, joten nyt taas jaksaa.