On se vaan sillÀlailla, jotta pikkumies voi olla hurmaava...
KÀvin apteekissa, kun oli pakko. EdellÀni oli Àiti pikkumiehen kanssa. Pikkumies teki kaiken aikaa havaintoja ympÀristöstÀÀn kysellen ÀidiltÀÀn vÀhÀn kaikesta. Ja Àiti jaksoi vastata loputtomaan kysymystulvaan.
Sitten pikkumies katsoi minua ja hattuani. "Sulla on pöllöhattu", hĂ€n totesi katsoen tarkasti hatussani olevaa pöllöpinssiĂ€. Vastasin -tietysti- ja kerroin, ettĂ€ sain sen pöllön YstĂ€vĂ€ltĂ€ni. "MikĂ€ sen YstĂ€vĂ€n nimi on?", hĂ€n kysyi ja kerroin, jotta Christa. "Se on sitten Christa-pöllö", tuumasi pikkumies ja nauroi. Naurettiin siinĂ€ kumpikin.đ
KĂ€vin samalla kaupassa, kun kerran liikkeellĂ€ olin. Ja, niinpĂ€ törmĂ€sin siellĂ€kin tĂ€hĂ€n pikkumieheen. HĂ€n nauroi ja huomautti Ă€idilleen: "Se sama tĂ€ti, kun oli apteekissa, on tuolla". ĂitinsĂ€ yritti kiinnittÀÀ pikkumiehen huomiota muualle, mutta me vaan hymyiltiin ja heilutettiin, kun hĂ€n jatkoi matkaansa. Minut oli hurmattu... đđ
❤️
VastaaPoista