20.10. Maisemapäivä

   Maisemia on niin paljon ja niin erilaisia. Eri ihmisiä puhuttelevat hyvinkin erilaiset maisemat. Wikipedia neuvoo: "Maisema on aistein havaittu suhteellisen laaja ympäristö. Maisema on vanha maa-sanan johdannainen. Eri ilmiöiden mieltäminen maisemiksi on laajentunut, ja nykyään puhutaan väljästi esimerkiksi äänimaisemista ja mielenmaisemista."

Minä olen varsinainen maisemanautiskelija. Niin monenlaiset maisemat saavat minut pysähtymään useimmiten ihastuksesta. On kyllä myönnettävä, että on se toisenlainenkin -kauhistunut- tunnelma maisemassa koettu. Sen yleisin syy on ollut ihmisen aikaansaamaa.

Kun kuljemme jonkin tietyn paikan ohi usein, se käy niin tutuksi, ettei se enää pysäytä ja kosketa samalla tavalla kuin aiemmin. Tästä tulee mieleen, kun minulla oli vieraana muutama norjalaispoika ja vein heidät ajelulle katsomaan maisemia. Yht'äkkiä eräs hihkaisi: "Stopp bilen" (Pysäytä auto!).  Tein toki työtä käskettyä, mutta vähän mielessä pyöri kysymys, miksi ihmeessä. Kaikki pojat kaivoivat esiin kameransa ja he kuvasivat peltoa, jonka taustalla oli rehevä metsä. Pojat, jotka olivat kotoisin vuorten keskeltä, olivat haltioissaan maisemasta!  Samalla he myös ihmettelivät, miksi ihmeessä Suomessa on niin paljon kivitaloja, kun Suomessa on niin paljon puuta. Yritin selittää kivitalojen huolettomuudesta yms. mutta poikien mielestä se oli tyhmää. Mutta, maisema oli kuulemma "kaunein koskaan näkemänsä".

Jokaisella meistä on hetkiä, jolloin maailma tuntuu kaatuvan päälle.